Matkan suunnittelua

Tässäpä taas tuli ajankohtaiseksi ensi kuun lopussa oleva 1o:n päivän reissu Bangkokiin. Tutkin matkavakuutuksia ja huomasin, että eri vakuutusyhtiöiden välillä hinnoissa on jopa kymmenien eurojen eroa. Halpaan päähän kuuluu itselleni tuntematon AIG (American International Group Inc), jossa hintaa kertyi yhdistetylle matkustaja- ja matkatavaravakuutukselle yhteensä 39,11 €. Tuosta on vielä kalliimpikin versio suuremmilla korvausrajoilla, mutta enhän mä nyt sinne ole viemässä koko omaisuuttani saati sitten hyppimään vuorilta alas ilman liitovarjoa, joten luulisin pärjääväni ihan tuollaisella normisetillä. Kalleimpiin vakuuttajiin kuului yllättäen Fennia. Ylipäänsä suurinpiirtein hintahaitari on halvimmasta eli tuosta 39,11 eurosta aina hieman vajaaseen 120:een euroon. Ilmeisesti vertailu kannattaa.

Sitten on vielä haettava tämän kuun aikana rokotteet ja käytävä terveyskeskuksessa hoiturin kidutettavana. Tehostepiikkejä en enää ehdikään ottamaan, mutta eiköhän ilmankin pärjää. Olen kuullut ihmisistä, jotka ovat Thaimaassa käyneet ilman minkäänlaisia rokotteita, eivätkä ole saaneet sieltä mitään ikäviä tuliaisia. Itse asiassa tunnenkin ainakin yhden. Passikin pitää vielä laittaa uusiksi, sillä edellinen meni vanhaksi jo syyskuussa -06. Sekin siis on vielä tämän kuun juttuja.

Nuo asiat kun saan hoidettua kondikseen, voikin alkaa henkisesti valmistautua 10 tuntia kestävään SAVUTTOMAAN lentoon. Toivon mukaan en saa mitään hermoromahdusta, ensimmäinen kerta lentokoneessa ja vielä ilman savuketta voi olla melkoisen tuskallista. Toivon mukaan edes juomatarjoilu pelaa sen verran, että saa unen päästä kiinni, ettei tarvitse keikkua tajuissaan kynsiä purren koko matkaa, siinä saattaapi lähteä sormenpäätkin. Toivomuslistalla Thaimaan puolessa olisi tietysti edes yksi jyty ukonilma, sillä täällä päin ei niillä ole juurikaan juhlittu tänä vuonna.

Niin tai näin, ainakin mielenkiintoisia kokemuksia on tässä lähiaikoina tiedossa. Niistä sitten lisää marraskuun puolella, kun on (toivottavasti) päästy yhtenä kappaleena takaisin tänne pohjolaan.

Makkaraa, Helsinkiä ja ukkosta

Nyt vain pikainen kuulumisten purkaus, sillä päätähuimaavaa matalalentoa ja tilanteita riittää edelleenkin. Jos niitä nyt ei viime viikolla ehtinyt olla jo tarpeeksi.

Viime viikolla löydettiin kavereiden kassa Aulangonjärven rannalta kohtuullisen mukava nuotiopaikka, joka tosin oli järkyttävän pitkospuukävelyn takana. En ymmärrä miksi niistä tehdään toisinaan sen verran kapeita, että niissä voi helposti selvinkin päin astua ohi johonkin mukavaan ties kuinka syvään silmäkkeeseen. Saati nyt muutaman oluen jälkeen. Paikka oli muuten varsin kiva istuskella hiljaisessa kesäillassa melkein tyynen järven rannalla paistamassa makkaroita elävältä. Arvosana: 9-.

Helsingissäkin ehdin pyörähtämään pikaisen mutkan, koska jälleen kerran kavereita soitteli jotta olevat siellä ja minähän tietysti ex tempore loikkasin junaan ja hetken perästä löysinkin itseni tutustumassa pariin paikalliseen ravitsemusliikkeeseen. Pakollisen neste- ja ruokatankkauksen jälkeen sitten pyörimme ja hyörimme ympäri stadin iltaa ja ilmeisesti jossain vaiheessa tulimme takaisin Hämeenlinnaankin, sillä ainakin omasta sängystäni vielä heräsin. Joka on aina aamulla positiivinen ylläri

Sitten tulikin jo viikonloppu ja la-iltapäivästä menikin sitten melkein 5 tuntia hukkaan roudaamassa kaverin tallikamoja paikasta A paikkaan B hikipallon paahtaessa taivaalta täysillä. Hirveä tuska oli roudata kaiken maailman osia, jotka painavat vähintään puoli tonnia kappale… No ei nyt ihan sentään. Mutta kuitenkin. Vihdoin urakan päätyttyä päästiin takaisin kämpille, jossa sain vaihdettua vaatteetkin, koska ajattelimme käydä lähiterassilla muutamalla oluella palkinnoksi. Siinä kunnossa en varmasti olisi päässy edes terassin pimeimpään nurkkaan saati sitten ihmisten sekaan, sillä näytin siltä, kuin olisin päätynyt jäteauton ruoansulatuksen läpi kertaalleen, ehkä parikin kertaa.

Yöllä sitten alkoi näkyä säkenöintiä taivaalla. Tämä harmitti suuresti, sillä en ollut enää maailman skarpimmassa kunnossa (kiitos rakkaiden ystävieni), mutta pääsihän sitä paikoittain melko tiheää salamointia ja sadetta ihmettelemään kuitenkin. Ensi kerralla katselen sade- ja salamatutkat hieman aikaisemmin, enkä vasta puolta tuntia ennen kun terassille lähtö on jo päätetty.

Että tuommoista pientä tällä kertaa. Nyt pitää alkaa taasen pistämään romuja kasaan, sillä poljin juuri kaverin fillarilla Turengista Hämptoniin tänä aamuna, koska muuta kyytiä ei ollut tarjolla. Pitää lähteä palauttamaan konkeli, ennenkuin sille käy ohraisesti eli katoaa. Ja onhan tuossa muitakin virallisempia paperiasioitakin näköjään taasen hoidettavana. Okay, I’m off.